Tiedote: Valtuustoaloite seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi Helsingissä etenee

Feministinen puolue teki valtuustoaloitteen, jonka mukaan Helsingissä laaditaan toimenpideohjelma seksuaalisen ahdistelun ehkäisemiseksi ja häirintätilanteisiin puuttumiseksi. Kaupunginvaltuutettu Katju Aron aloite sai kannatusta kaupunginvaltuustossa ja etenee valmisteluun.

Seksuaalinen ahdistelu on  yleinen ongelma, joka on tullut aiempaa paremmin näkyväksi kansainvälisen #metoo-kampanjan ansiosta. Helsingin kaupungin teettämä vuoden 2016 nuorten hyvinvointikertomus tuo esiin, että seksuaalisuuten kohdistuva loukkaava nimittely, seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat yleisiä ilmiöitä nuorten arjessa. Euroopan perusoikeusviraston vuoden 2014 tutkimuksen mukaan joka neljäs aikuinen nainen oli kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana.

“Seksuaalinen häirintä on yleistä kouluissa, työpaikoilla ja palveluissa, mutta se johtaa harvoin toimenpiteisiin. Kaupungin tulee ryhtyä konkreettisiin toimiin asian muuttamiseksi”, sanoo kaupunginvaltuutettu ja Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro.

Helsingissä esiin on noussut muun muassa Kallion lukiossa tapahtunut ahdistelu, jonka johdosta kaupunki on jo ryhtynyt alustaviin toimiin. Feministinen puolue esittää, että Helsingissä luodaan kaikille kaupungin kouluille, työpaikoille ja palveluille yhteiset toimenpideohjeet ja järjestetään aiheesta koulutusta henkilöstölle, luottamushenkilöille sekä osana johtamiskoulutusta.

Valtuustoaloite etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Asia palaa valtuuston käsiteltäväksi ensi vuoden puolella.

Aloiteteksti tässä:

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki selvittää miten se voisi tehokkaammin ehkäistä seksuaalista häirintää ja ahdistelua kaupungin työpaikoilla, kouluissa ja palveluissa. Seksuaalinen ahdistelu on yleinen ongelma, joka on tullut aiempaa paremmin näkyväksi kansainvälisen #metoo-kampanjan ansiosta.

Helsingin kaupungin teettämä vuoden 2016 nuorten hyvinvointikertomus tuo esiin, että nuorten arjessa seksuaalisuuteen kohdistuva loukkaava nimittely, seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat yleisiä arjen ilmiöitä. Helsingissä esiin on noussut muun muassa Kallion lukiossa tapahtunut ahdistelu, jonka johdosta kaupunki onkin jo ryhtynyt alustaviin toimiin. Ahdistelu ei ole kuitenkaan vain nuorten ongelma. Euroopan perusoikeusviraston vuoden 2014 tutkimuksen mukaan joka neljäs nainen oli kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Työpaikoilla häirintä on yleistä, mutta se johtaa harvoin toimenpiteisiin.

Esitämme, että Helsinki ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja tilanteisiin puuttumiseksi:

- laatii toimenpideohjelman seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi
- laatii koulutusohjelman aiheesta henkilöstölle, luottamushenkilöille ja osaksi johtamiskoulutusta
- viestii tavoitteistaan sekä omassa toiminnassaan että vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa

Aloitteen kustannusvaikutukset ovat pienet.

Tiedote: Selvityspyyntö itsenäisyyspäivän mielenosoituksista käynnisti laillisuustarkastuksen

Poliisihallitus aloittaa selvityksen itsenäisyyspäivän lastentapahtuman siirtämistä koskeneesta päätöksestään. Päätöksen laillisuus päätettiin selvittää Feministisen puolueen puheenjohtajan, kaupunginvaltuutettu Katju Aron tekemän selvityspyynnön johdosta.

Poliisi päätti tällä viikolla siirtää lapsille tarkoitetun yleisötilaisuuden äärioikeistolaisen 612-kulkueen tieltä vedoten mielenosoituksen aiemmin tekemään ilmoitukseen ja perinteisyyteen. Siirtäminen oli mahdollista kaupungin purettua sopimuksensa lastentapahtuman kanssa.

”Pormestari Jan Vapaavuori kehotti luottamaan poliisin ratkaisuun asiassa. Poliisin linjaus ei kuitenkaan minun tulkintani mukaan ollut lain hengen mukainen. Siksi pyysin poliisilta selvityksen asiasta. Arvostan sitä, että sain vastauksen nopeasti ja että päätöksen laillisuus halutaan selvittää”, Katju Aro sanoo.

Read More

Valtuustopuhe: Paperittomien oikeudesta palveluihin

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Tulen tähän tilaisuuteen suoraan Paasitornista, jonka seinälle nostettiin tänään keväällä edesmenneen isäpuoleni muotokuva. Hän oli sosialidemokraattien ja Helsingin työväenyhdistyksen pitkäaikainen taustavaikuttaja. Kahden eri puolilta sisällissotaa orvoksi jääneen helsinkiläisen lapsenlapsena hän omaksui jo varhain ajatuksen siitä, että kaikkein tärkein arvo on pitää huolta kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta ja ihmisoikeudesta. Hänelle politiikassa ja sosialidemokratiassa oli kyse ennen kaikkea tämän oikeuden turvaamisesta.

Me kaikki olemme saaneet vaikutteita ajatuksiimme jostain, minä sain niitä häneltä, vaikka valitsinkin itse ajaa tavoitteitani toisen puolueen kautta. Uskon, että ihmisoikeudet ovat kysymys, joka ylittää kaikki poliittiset raja-aidat – me kaikki tarvitsemme niitä ja niiden tulisi ohjata päätöksentekoamme myös tänään.

Sillä päätämme tänään lopulta hyvin yksinkertaisesta asiasta. Päätämme siitä, että Helsingissä toteutuu palveluissa se minimitaso, joka ihmisoikeussopimusten nojalla kuuluu kaikille ja että se toteutuu mahdollisimman pian. 

Paperittomuus on Suomen mittakaavassa hyvin helsinkiläinen ongelma, joka Helsingin tulee ratkaista itse eikä jättää ratkaisua sen enempää maan hallituksen kuin maan muiden kaupunkien käsiin.

Olen ollut mukana muotoilemassa tänään päätettävän esityksen sisältöjä sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja toivon, että voin omalta osaltani antaa selvyyttä siihen, mistä siinä on kyse.

Esitys sisältää kolme keskeistä asiaa: hätä- ja kriisimajoituskäytäntöjen vakinaistamisen, välttämättömän terveydenhuollon ja oikeudellisen neuvonnan tarjoamisen. Esityksen muut kohdat ovat virkakunnalle annettuja evästyksiä, joita viranhaltijat pääsevät kehittämään työryhmässä myös esityksen tultua hyväksytyksi.

Mitä esityksen kolme tärkeintä kohtaa tarkoittavat käytännössä?

Hätä- ja kriisimajoituksen vakinaistamisessa on kyse jokaisen oikeudesta suojaan.

Helsinki on vasta yhden talven ajan tarjonnut hätämajoitusta kaikille matalalla kynnyksellä eikä toiminta ole vielä vakiintunutta. Esityksessä turvataan toiminnan jatko ja sen vaatimat resurssit. Käsittääkseni valtuusto on varsin yksimielinen siitä, että hätämajoitusta tulee kaupungissa tarjota. Kriisimajoitusta koskevan esityksen osalta kyse on siitä, että jatkossa vauvaperheillä olisi parempi mahdollisuus päästä kaupungin tähän tarkoituksen varaamiin kriisiasuntoihin, jotta yksikään vauva ei viettäisi Helsingissä yötä kadulla tai patjamajoituksessa.

Välttämättömän terveydenhuollon turvaamisessa on kyse jokaisen oikeudesta terveyteen. 

Parhaiten THL:n mukaan perus- ja ihmisoikeudet turvaisi sellainen terveydenhuollon malli, jossa terveyspalvelut taattaisiin samoilla ehdoilla kaikille, myös paperittomille. Siitä ei kuitenkaan tänään ole kyse. Esityksessä esitetään paperittomille ainoastaan rajatumpaa mallia, jossa paperittomille tarjottaisiin terveyspalvelut samoilla periaatteilla kuin turvapaikanhakijoille. Tämä tarkoittaa välttämättömän terveydenhuollon tarjoamista niin, että hoito sisältää päivystyspalvelut ja lääkärin välttämättömiksi arvioimat muut terveyspalvelut. Näin hoitamatta pahenevia sairauksia ei hoidettaisi vasta ensi- tai tehohoidossa, paljon kalliimmalla hinnalla.

Oikeudellisen neuvonnan tarjoamisessa on kyse jokaisen oikeudesta saada tietoa omasta asemastaan.

Oikeudellista neuvontaa tarjotaan Helsingissä jo nyt, mutta toiminnan jatko halutaan esityksessä turvata. Tämä kansalaisjärjestöjen tarjoama palvelu on hyvä keino saada kontakti ihmisiin, jotka ovat muuten vaikeasti tavoitettavia. Kansalaisjärjestöjen palvelussa ihmiset pystyvät luottamuksella puhumaan omasta tilanteestaan ja etsimään tietä ulos paperittomuudesta.

Tästä on kyse. Toivon, että jokainen valtuutettu täällä tänään voi tehdä päätöksensä perustuen tietoon eikä huhuihin ja harhautuksiin.

Päätämme tänään siitä, että Helsingissä toteutuu palveluissa se minimitaso, joka ihmisoikeussopimusten nojalla kuuluu kaikille, kansalaisuudesta ja oikeudellisesta asemasta riippumatta. Se, että tämä ajatus tuntuu lähes radikaalilta, kertoo kuinka kauas olemme etääntyneet omista arvoistamme viimeisen viiden vuoden aikana.

Toivon lämpimästi, että valtuuston enemmistö asettuu tänään ihmisoikeuksien puolelle yli puoluerajojen.