"Me muutamme mahdollisen rajoja" – linjapuheeni puoluekokouksessa 2019

“Yhteiskunta, jota määrittelee vapaus ja jota kannattelee rakkaus.”

Keväällä kolme vuotta sitten istuin ystäväni kanssa miettimässä feministisen politiikan ydintä. Totesimme, että feminismissä ja feministisessä politiikassa on mielestämme kyse vapauden tavoittelusta.

Mutta ei kuitenkaan yhden vapaudesta muiden kustannuksella. Vapaus on poliittisesti värittynyt sana, ja halusimme maadoittaa sen oikein. 

Mietimme pitkään mikä sana kuvaisi parhaiten ajatusta siitä, että yhteiskuntaa rakennetaan paremmaksi ja vapaammaksi kaikkia varten, yhdessä. 

Valitsimme sanan rakkaus. Rakkaus on enemmän kuin vastuuta. Rakkaus on teon sana. Se on radikaali sana. Se on aktiivinen valinta, joka tehdään yhä uudestaan. Myös silloin kun se on vaikeaa.

Näistä sanoista syntyi se yhteiskunnallinen visio, jonka puolesta olemme nyt tehneet yhdessä töitä kolme vuotta. Rakennamme yhteiskuntaa sellaisen politiikan varaan, jonka päämääränä on vapaus ja jota kannattelee rakkaus.

Kun meiltä kysytään mikä on tärkein poliittinen tavoitteemme, vastaan, että emme tavoittele vain listaa asioita, vaan paradigman, ajattelutavan muutosta. Politiikan sanotaan olevan mahdollisen taidetta. Neuvottelua siitä, mitä pidetään mahdollisena. Me haluamme muuttaa käsityksiä siitä, mistä kaikesta on mahdollista ja lupa unelmoida.

Siksi olen viime aikoina miettinyt myös mahdollisia ja mahdottomia maailmoja.

Sellaisen maailman, jossa jokaisella on oikeus elää, saada suojaa ja suojelua, jossa jokaisella on oikeus rakastaa ketä haluaa, tulla nähdyksi ja kohdelluksi omana arvokkaana itsenään – sellaisen maailman tulisi olla mahdollinen. Kuviteltavissa oleva, neuvoteltavissa.

Sellaisen maailman, jossa Amazonin sademetsät palavat, jossa Yhdysvallat vangitsee pieniä lapsia ja erottaa heidät vanhemmistaan, ja jossa Unkari lakkauttaa oikeuslaitoksensa tulisi olla mahdoton, kuviteltavissa olevan ulkopuolella. 

Elämme mahdottomassa maailmassa, jossa mahdolliset maailmat ovat utopioita.

Tämän me voimme muuttaa.

Kun Suomeen valittiin ensimmäistä kertaa hallitus, jonka ministereissä on useita feministejä, olimme mukana tekemässä sitä muutosta.

Kun eduskunta tulevaisuudessa päättää muuttaa radikaalisti tapaa, jolla seksuaalinen väkivalta Suomessa määritellään, olemme olleet tekemässä myös sitä muutosta.

Kun romaninimellä on mahdollista saada töitä ja etninen profilointi vähenee ja lakkaa, olemme olleet tekemässä sitä muutosta.

Kun translaki lopulta uudistetaan kokonaan, olemme olleet tekemässä sitä muutosta.

Kun pakolainen saa turvapaikan ja jokaisella on oikeus etsiä parempaa elämää myös Suomesta, olemme olleet tekemässä sitä muutosta.

Kun Suomi ryhtyy kantamaan globaalia vastuuta ihmisoikeuksien edistämisestä ja ilmastonmuutoksen torjumisesta, olemme olleet tekemässä sitä muutosta.

Jokainen ääneenlausuttu unelmamme, puheenvuoromme ja ohjelmamme muuttaa sitä, mitä politiikassa on mahdollista kuvitella. 

Tästä syystä Feministinen puolue on jo muuttanut Suomea. Ja osana feminististä liikettä se muuttaa maailmaa.

Amazonin sademetsien ja alkuperäiskansojen tuho tai Yhdysvaltojen maahanmuuttopolitiikka eivät ole meistä irrallisia asioita.

Kun asetumme puolustamaan demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia Suomessa, puolustamme niitä koko maailmassa. Olemme osa ihmisten ketjua, joka suojelee, korjaa ja rakentaa parempaa maailmaa täältä Atlantin yli ja pallon ympäri. Ja on tehnyt niin jo vuosisatojen ajan.

Feministisellä puolueella on visio siitä, minkälaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa. Tässä ajassa tarvitsemme enemmän kuin koskaan uskottavia polkuja kohti parempaa tulevaisuutta.

Kun meiltä kysytään miksi olemme olemassa, vastaan että me muutamme mahdollisen rajoja.


Hyvät feministit ja puoluekokousvieraat,

Muutos ei tapahdu hetkessä. Se on kivuliasta, ja vaatii tekijöiltään paljon. Muutoksen tahti voi olla niin hidas, että muutoksen päämääräkin ehtii välillä unohtua. Siksi on tärkeää aika ajoin kokoontua yhteen ja kiittää toisiamme siitä, mitä olemme jo saavuttaneet. Ja ottaa suunta uudelleen, yhdessä.

Huomenna valittava joukko ihmisiä lähtee luotsaamaan puoluetta kohti kuntavaaleja, joissa tavoitteemme on saada viestimme laajasti läpi ja uusia ihmisiä päättäviin tehtäviin.
Matkalla sinne tärkeintä on, että pystymme pitämään huolta tätä työtä tekevien ihmisten jaksamisesta. 

Tullessani valituksi uudelle kaudelle puheenjohtajana olen sitoutunut erityisesti kehittämään keinoja, joilla tuemme kaikkien jaksamista, työn oikeudenmukaista jakamista ja tavoitteiden mitoittamista niihin inhimillisiin ja taloudellisiin resursseihin, joiden puitteissa toimimme.

Olemme lyhyessä ajassa saaneet aikaan paljon, ja se on myös vaatinut paljon. Nyt on aika syventää, kehittää ja jakaa työtä yhdessä – ja hengittää rauhallisemmin. Tässä meillä, minullakin, on opittavaa.

Uskon, että vain sitä kautta voimme saavuttaa tavoitteemme niin vaaleissa kuin laajemmin yhteiskunnassa. Vain siten teemme myös omassa tekemisessämme todeksi visiomme yhteiskunnasta, jonka päämääränä on jokaisen vapaus ja jonka päätöksentekoa ohjaa rakkaus.