Helsinki sitoutuu sukupuolitietoiseen budjetointiin – mistä siinä on kyse?

Valtuustopuhe kaupunginvaltuustossa 16.5. 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Olemme Feministisessä puolueessa ilahtuneita siitä, että Helsinki esittää sitoutumista sukupuolitietoiseen budjetointiin. Tulkitsemme, että tarkoitus on luoda asiasta pysyvä käytäntö, vaikka alussa tietoa hankitaankin pilottiluonteisesti. Kiitos Veronika Honkasalolle tästä aloitteesta.

Sukupuolitietoinen budjetointi on maailmalla jatkuvasti suositumpaa. Sitä on kokeiltu jo yli 90 maassa ja muun muassa IMF ja OECD ovat nähneet sen tapana lisätä budjettipäätösten vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

Sukupuolitietoinen budjetointi on väline tasa-arvon edistämiseksi. Sen avulla mietitään mistä julkisia varoja kerätään ja miten niitä käytetään. Tarvittaessa menoja ja tuloja järjestellään uudelleen tasa-arvon edistämiseksi. Tätä tehdään ennen kaikkea talousarvion suunnittelun kautta. Talousarviota tutkimalla nähdään jakautuvatko politiikan eri osa-alueille kohdennetut resurssit tasa-arvoisesti ja onko uusilla budjettipäätöksillä tasa-arvoa edistäviä vai sitä heikentäviä vaikutuksia.

Sukupuolitietoisen budjetoinnin tärkein työkalu on sukupuolivaikutusten arviointi. Vaikutuksia voidaan arvioida monella tapaa. Yksi tapa on laskea miten päätökset vaikuttavat sukupuolten väliseen tulonjakoon. Toinen tapa on laskea miten muutos palveluissa, asiakasmaksuissa tai etuuksissa kohdentuu eri käyttäjäryhmiin. Kolmas tapa on laskea investointien vaikutuksia: kuka hankkeista hyötyy ja keitä ne työllistävät?

Otan esimerkiksi kaksi tapausta.

Esimerkissä 1 Helsinki haluaa lisätä omaishoitajien osuutta kotihoidosta.

Mitkä ovat päätöksen sukupuolivaikutukset, kun tiedämme, että omaishoitajista 70 prosenttia on naisia?

Ensinnäkin, omaishoitaja joutuu jäämään pois töistä voidakseen tarjota sovittua hoivaa. Toiseksi, omaishoidon tuki on palkkatuloa pienempi. Muutoksella on siis vaikutuksia sekä omaishoitajan henkilökohtaiseen taloudelliseen asemaan että toisaalta työllisyyteen, koska omaishoitaja jää joko osittain tai kokonaan pois työelämästä. Valtakunnallisesti tämä vaikuttaa sekä verotuloihin että naisten työmarkkina-asemaan. Omaishoitajan tekemän työn hinta on siis korkeampi kuin kunnan hänelle maksama tuki. Sukupuolitietoisen budjetoinnin idea on, että tuo hintalappu on tiedossa jo ennen kuin poliittisia päätöksiä tehdään.

Esimerkissä 2 Helsinki haluaa kasvattaa palvelusetelien osuutta palveluiden tuottamisessa.

Onko tällä päätöksellä sukupuolivaikutuksia?

Jos palvelusetelillä on omavastuuosuus, jää ylimääräinen osuus palvelun saajan maksettavaksi. On siis tiedettävä keitä he ovat. Esimerkiksi vanhushoivassa enemmistö hoidettavista on naisia, joista moni elää kansaneläkkeen varassa. Kotihoidon palvelusetelissä aiemmin kunnalle kuuluneiden kulujen maksajaksi jäisivät siis pienituloiset vanhat naiset. Sellaisen tiedon pitää lukea meillä päättäjillä papereissa jo ennen kuin päätöksiä tehdään. Tässä sukupuolitietoinen budjetointi tulee avuksi.

Vuositasolla marginaaliselta tuntuva muutos näyttää erilaiselta, kun sen vaikutuksia tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Siksi vaikutusten kokonaisarviointia tulee tehdä myös valtuustokauden päättyessä ja taas uutta strategiatyötä aloitettaessa. Sukupuolinäkökulma pitää tuoda sinne, missä talousarviota kehystävät päätökset tehdään.

Miltä Helsingin suunnitelma näyttää tästä näkökulmasta?

Se näyttää lupaavalta – jostainhan on aloitettava. On hienoa, että Helsinki näyttää tässäkin asiassa esimerkkiä ja että Helsingin tuleva kokemus voidaan näin viedä myös muihin kuntiin ja hiljalleen myös osaksi valtiontalouden suunnittelua.

Tärkeää on, että sukupuolitietoinen budjetointi vakiintuu nopeasti läpileikkaavaksi periaatteeksi eikä jää pilotiksi tai rajaudu johonkin yksittäiseen aihealueeseen, kuten vaikkapa harrastustoiminnan budjetointiin sukupuolinäkökulmasta.

Pohjaesityksessä sukupuolitietoisen budjetoinnin pilottia esitetään toteutettavaksi osana Helsingin tasa-arvohanketta. Toivon, että emme siivoa kaikkea tasa-arvoon liittyvää tämän yhden rajallisin resurssein toteuttavan hankkeen alle, vaan toteutamme myös Helsingin strategian toista tasa-arvoa koskevaa lauseketta. Sitä, jossa luvataan edistää tasa-arvoa läpileikkaavasti kaikessa kaupungin toiminnassa.

Veronika Honkasalon tärkeä aloite ansaitsee ihan oman rahoituksensa. Huolehditaanhan siis yhdessä siitä, että tulevassa talousarviossa riittävien rahojen korvamerkitseminen tasa-arvon edistämiselle on Helsingin ensimmäinen sukupuolitietoinen budjettipäätös.

Lähde: Anna Elomäen tutkimusraportti Feministisempää talouspolitiikkaa.