Paperittomuutta ei ratkaista kriminalisoinneilla

Oikeudenmukainen turvapaikkaprosessi, maksuton oikeudellinen neuvontapalvelu, kiireellinen ja välttämätön terveydenhuolto, riittävä hätä- ja kriisimajoitus sekä psykososiaalinen tuki. Tässä keinoja, joilla ratkoa paperittomuuteen liittyviä vaikeita ongelmia. Sisäministeri Paula Risikon esitys paperittomuuden kriminalisoinnista olisi riski turvallisuudelle.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tiistaina 22.8. suositella useita eri toimia paperittomien tilanteen parantamiseksi. Feministisen puolueen esitykset paperittomille suunnatusta maksuttomasta oikeudellisesta neuvonnasta, pitkäkestoisen kriisimajoituksen järjestämisestä vauvaperheille ja viranomaisten kouluttamisesta paperittomien tilanteesta saivat lautakunnan enemmistön tuen. Lisäksi lautakunta suosittelee paperittomille tarjottavan kiireellisen terveydenhuollon laajentamista välttämättömään kiireettömään hoitoon. Lausunto liittyy Veronika Honkasalon, Leo Straniuksen ja Thomas Wallgrenin valtuustoaloitteeseen paperittomien tilanteen parantamiseksi Helsingissä.

Mikäli sosiaali- ja terveyslautakunnan suositukset hyväksytään kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa, se tarkoittaa Helsingin sitoutumista kestäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin menettelytapoihin paperittomien vaikean tilanteen ratkomiseksi. 

Sisäministeri Paula Risikon eilen tiistaina antamat lausunnot ilman asianmukaisia asiakirjoja maassa olevien rangaistusten koventamisesta ja avunannon ja piilottelun tekemisestä rangaistavaksi edustavat eri linjaa.

Paperittomia arvioidaan olevan Suomessa muutamia tuhansia, joista noin 1400 on kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Enemmistö heistä, 800 ihmistä, on Irakista. Irakin turvallisuusarviossa Maahanmuuttovirasto soveltaa yhä niin sanottua sisäisen paon määritelmää. Tämä siitä huolimatta, että YK on esittänyt huolensa sen ylimalkaisesta soveltamisesta maassa, jonka eri alueet ja niiden väliset jännitteet tekevät siitä turvattoman monelle. Ihmiset eivät palaa kotimaahansa, koska he pelkäävät.

Hyvät kokemukset Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeen oikeudellisesta neuvontapalvelusta ovat osoittaneet, että oikea ja ajantasainen tieto omasta asemasta ja oikeuksista auttaa rauhoittamaan hätääntyneen ihmisen mieltä. Palvelussa on esimerkiksi tavoitettu ihmisiä, joilla on tosiasiassa ollut edellytykset saada turvapaikka tai muu oleskelulupa Suomessa, tai jonka turvapaikkaprosessissa on tehty vakavia virheitä.

Ihminen voi joutua paperittomaksi useasta eri syystä. Moni paperiton on maas­sa lailli­sesti tai oles­kelun oi­keutus on epä­selvä, ku­ten oles­ke­lu­lupaa odot­ta­valla avio­puo­li­solla tai pape­rit­to­mille vanhem­mille Suo­messa synty­neellä lap­sella. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella henkilöllä voi olla valitusprosessi kesken tai hätä omasta selviämisestä ja tarve saada tilanteeseensa neuvontaa. Lisäksi turvapaikkaprosessissa tehtyjen virheiden määrä on noussut lyhyessä ajassa kahdesta prosentista viiteen. Paperittomien ja myös käännytettäväksi määrättyjen joukossa on monia, joiden oikeuksia on mahdollisesti rikottu. Kokemus turvapaikan tarpeesta ei aina pääty kielteiseen päätökseen.

Hallituksen puheenvuorot erehdyttävät ihmisiä liittäessään paperittomuuden rikollisuuteen. Valheellinen rinnastus vahingoittaa ihmisiä ja lietsoo entisestään jo tulehtunutta keskusteluilmapiiriä. Sen kaavailemat toimet marginalisoisivat pienen ihmisryhmän tavalla, joka on verrattavissa köyhyyden kriminalisointiin.