Rasismi ja naisviha, erottamattomat

Vuonna 2004 olin Ylen A-talkissa keskustelemassa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Yksi keskustelijoista oli eräs tunnettu miesaktivisti. Hänen mukaansa ongelmaa oli liioiteltu. Aivan liian vähän puhuttiin väkivaltaisista naisista.

Hän oli yksi monista antifeministisistä miehistä, jotka olivat vastikään ryhtyneet äänekkäästi kritisoimaan yhteiskunnan liikaa tasa-arvoistumista. Heidän argumenttinsa olivat epäjohdonmukaisia, mutta retoriikka liukasta kuin saippua. Pohjalla kytevää sovinismia oli vaikea osoittaa. He kävivät monologia, mutta vaativat dialogia; he esittivät fiktiivisiä väitteitä, mutta mitätöivät kaiken tutkimuksen ideologisena. He eivät olleet antifeministejä vaan ”feminismikriittisiä”.

Nyt osa heistä löytyy verkon maahanmuuttovastaisilta ja rasistisilta foorumeilta.

Naisvihan ja rasistisen liikehdinnän yhteydestä on kirjoittanut muun muassa tutkija Jemima Repo (HS 25.8.2011). Yksi Revon esimerkeistä on Anders Behring Breivik, jonka järkälemäisessä manifestissa on rasismin ja anti-islamismin lisäksi yli 100 sivua antifeminististä tekstiä. Breivik kehottaa lukijoitaan tappamaan naisia, vaikka pitääkin naisia lastentuottajina ”arvokkaina”, sillä juuri naiset ja feministit ajavat maahanmuuttoa edistävää politiikkaa, ”pohjoismaisen rodun kansanmurhaa.”

Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Maria Sveland kirjoitti kirjan Hatet, en bok om antifeminism  verkossa ja myös julkisessa tilassa näkyvästä vihakulttuurista. Kirjan pääväite on, että rasismi, anti-islamismi ja naisviha ovat verkon vihakulttuurin kolme pilaria ja sellaisina toisistaan erottamattomia. Breivik manifesteineen on tuosta länsimaisen yhteiskunnan pimeästä sydämestä vain yksi, vaikka äärimmäinen esimerkki.

Verkon vihakulttuurille on Svelandin mukaan leimallista, että sen julkisuudessa esiintyvät johtohahmot synnyttävät liikehdinnälle ideologisen ja retorisen kehyksen kirjoituksilla, jotka lietsovat eroja, mutta pysyvät silti laillisuuden rajoissa. Näppäimistöjen anonyymit nettisoturit käyvät sitten levittämässä viestiä huomattavasti törkeämmin sanavalinnoin – kenenkään joutumatta vastuuseen.

Esimerkiksi Jussi Halla-aho piti aikoinaan sopivana, että ulkomaalaisen raiskaamaksi joutuisivat mieluiten ”vihervasemmistolaiset maailmanparantajat”, sillä maahanmuuttoa kannattaviin naisiin ”ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan.” Hän sai tästä kritiikkiä, mutta retorinen pohdiskelu on toki sananvapauden puitteissa sallittua.

Halla-ahon viesti on kuitenkin mennyt perille. Kuten Ruotsissa, myös Suomessa julkisuudessa keskustelevat naiset saavat rasisteilta sukupuoleen liittyvää ja seksuaalisella väkivallalla uhkailevaa anonyymiä vihapostia. Kun Naisasialiitto Unioni kritisoi viikonloppuna rasisteja naisten oikeuksien valjastamisesta etnisiin vähemmistöihin kohdistuvan vihan välineeksi, he vastasivat raiskausuhkauksilla. Kohteeksi otettiin ”unionilaiset”, joille halutaan ”antaa opetus monikulttuurisuudesta”. Mutta myös somalinaiset, joille kantasuomalaisen tytön raiskaus uhataan kostaa. Heitä uhkaillaan kaduilla ja kotiovella, ei ainoastaan verkossa.

Ut med rasisterna, in med feministerna. Ruotsin feministinen puolue Feministiskt initiativ (Fi) haastoi vuoden 2014 vaalikampanjallaan maahanmuuttovastaiset ruotsidemokraatit. Fi vaati äänestäjiä valitsemaan: yhdenvertaisuuteen perustuva arvojärjestelmä vai sukupuolia, etnisyyksiä ja kansakuntia arvottava hierarkia?

Kysymys koskee myös Suomea ja ratkaistaan tulevissa vaaleissa. Kansallismieliset, oikeistopopulistiset liikkeet ovat keränneet vaalivoittoja ympäri Eurooppaa.

Oikeistopopulisteja ja antifeministejä yhdistää pelko vallan ja identiteetin menettämisestä. Tuo identiteetti nojaa kodin, perheen ja kansakunnan kolmiyhteyteen. Feminismi uhkaa sitä, koska se vaatii biologiseen järjestykseen perustuvan perinteisen patriarkaalisen yhteiskunnan purkamista.

Siksi feminismi on kansallismielisen ja rasistisen ideologian vastavoima myös Suomessa. Meillä ei ole feminististä puoluetta, mutta meillä on feministejä puolueissa. Heidän on nyt astuttava esiin moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja feministisemmän yhteiskunnan puolesta.

Julkaistu feministisetvaalit.fi -sivuilla 15.3.2015.