Perusoikeudet kuuluvat myös paperittomalle

Helsinki äänestää ensi keskiviikkona 29.11. siitä, minkälaisia palveluita se aikoo jatkossa tarjota paperittomille ihmisille. Koska esitys on pitkä ja vaikeaselkoinen, avaan tässä, mitä se oikeastaan tarkoittaa.

1) Oikeus suojaan

Vielä pari vuotta sitten Helsingin linja oli, että hätämajoitusta ei tarvitse tarjota kaikille. Olin itsekin mukana järjestämässä kiireellistä yöpymistä Naisasialiitto Unionin tiloissa, koska ihmiset yöpyivät ulkona myös pakkasella ja järjestöt alkoivat raportoida vakavista paleltumista – meidän Helsingissämme? Kaupunki ei meinannut taipua millään, mutta eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti lopulta asiaan kantaa ja totesi hätämajoituksen järjestämisen kuuluvan kunnan velvollisuuksiin. Nyt Helsingistä löytyy hätämajoituspaikkoja kaikille, mutta toiminnan jatkosta ei ole olemassa virallista päätöstä.

Mitä esitetään: Hätämajoituksen vakinaistamista.

2) Oikeus terveyteen

Tällä hetkellä paperittomille ihmisille kuuluu vain kiireellinen hoito. Kiireellisen hoidon määritelmä on kuitenkin epäselvä. Siihen ei pääsääntöisesti sisälly kroonisten sairauksien hoito ja seuranta, suun terveys tai rokotteet, jotka voivat kaikki olla hoitamattomina vaarallisia. Terveydenhuoltolain mukaan siihen tulisi kuitenkin sisältyä kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki. Tämä ei käytännössä toteudu, sillä linja on epäselvä ja moni ei edes uskalla hakeutua terveysasemille asemansa vuoksi. Paperittomia varten avatulta omalta klinikalta näin laajoja palveluita ei saa. Ongelman ratkaisemiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on hahmotellut paperittomien terveydenhuoltoon kolme eri mallia, joista laajin (A) tarjoaisi mahdollisuuden käyttää terveyspalveluita samassa laajuudessa kuin kuntalaiset, keskimmäinen (B) tarjoaisi paperittomille samat palvelut kuin turvapaikanhakijoille, psykososiaalinen tuki mukaanlukien, ja kaikista tiukin (C) rajaisi hoidon vain välttämättömään kiireelliseen ja alle 18-vuotiaiden lasten, raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten hoitoon. THL:n mukaan parhaiten Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten ja perustuslain asettamia vaatimuksia vastaisi kuntalaisille tarjottavia palveluita vastaava malli B. Siinä paperittomat henkilöt saisivat palvelut samoin asiakasmaksuin kuin kunnan asukkaat, mutta heitä koskisi samat asiakasmaksuvapautukset varattomuuden perusteella kuin kuntalaisiakin.

Mitä esitetään: Samoja terveyspalveluita paperittomille kuin turvapaikanhakijoille eli mallia B. 

3) Lasten erityiset oikeudet

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvassa ja oikeus oppia. Paperittomat lapset pääsevät tällä hetkellä melko hyvin päiväkotiin ja kouluun Helsingissä, mutta viranomaisten heitä koskeva salassapitovelvollisuus ei toteudu siten kuin pitäisi. Jokaisen lapsen tulisi myös saada nukkua yönsä turvassa. Paperittomia lapsia koskevat samat lastensuojeluvelvoitteet kuin kaikkia muitakin lapsia, mutta järjestöt raportoivat, että viranomaiset eivät tunne tätä kovin hyvin. 

Mitä esitetään: Koulutusta viranomaisille. Pitkäaikaisen kriisimajoituksen turvaamista vauvaperheille ja erityistä huolenpitoa lapsiperheille.

4) Oikeus saada neuvontaa

Ihminen voi joutua paperittomaksi useasta eri syystä. Moni paperiton on maas­sa lailli­sesti tai oles­kelun oi­keutus on epä­selvä, ku­ten oles­ke­lu­lupaa odot­ta­valla avio­puo­li­solla tai pape­rit­to­mille vanhem­mille Suo­messa synty­neellä lap­sella. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella henkilöllä voi olla valitusprosessi kesken. Hyvät kokemukset Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeen oikeudellisesta neuvontapalvelusta ovat osoittaneet, että oikea ja ajantasainen tieto omasta asemasta ja oikeuksista auttaa rauhoittamaan hätääntyneen ihmisen mieltä. Palvelussa on esimerkiksi tavoitettu ihmisiä, joilla on tosiasiassa ollut edellytykset saada turvapaikka tai muu oleskelulupa Suomessa, tai jonka turvapaikkaprosessissa on tehty vakavia virheitä.

Mitä esitetään: Paperittomille tarkoitetun oikeudellisen neuvonnan tukemista järjestöavustuksista.

Näitä toimia Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt paperittomien tilanteen parantamiseksi. Esityksessä näkyy yhdessä vihreiden ja vasemmiston kanssa tekemämme työ sen varmistamiseksi, että kaupunginvaltuustolla on käytössään paras mahdollinen, hyvin harkittu esitys, kun se tekee asiassa lopullisen päätöksen. Lautakunta antoi suosituksensa vastauksena Veronika Honkasalon, Leo Straniuksen ja Thomas Wallgrenin valtuustoaloitteeseen paperittomien tilanteen parantamiseksi Helsingissä. Kaupunginhallitus asettui tukemaan näitä tavoitteita kokouksessaan viime maanantaina.

Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto keskiviikkona 29.11. Mikäli sosiaali- ja terveyslautakunnan suositukset hyväksytään myös kaupunginvaltuustossa, se tarkoittaa Helsingin sitoutumista kestäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin menettelytapoihin paperittomien vaikean tilanteen ratkomiseksi.

Näissä oikeuksissa ei ole mitään erityisen radikaalia. Kyse on siitä, että Helsinki turvaisi jatkossa paperittomille ihmisoikeussopimusten edellyttämät perusoikeudet. Ne ovat oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille kansalaisuudesta ja oikeudellisesta asemasta riippumatta.